Inonotus obliquus, englanniksi chaga mushroom ja suomeksi pakurikääpä on todella yleinen lehtipuiden lahottaja koko maassa. Musta, hiilimäinen pakuri ei oo itsekin kääpä, ainoastaan sienen aiheuttama kasvannainen. Pakurikääpää esiintyy yleisimmin hies- sekä rauduskoivuissa, vain tämä lahottaja saatetaan tavata myös leppien ja pyökkien kyljissä. Kääpä muodostaa elävissä puissa mustan epämääräisen mallisen lohkeilevan pahkan, joten pakurin, mihin ei kehity itiöitä. Pakurikäävän itiöemät kehittyvät vasta puun kuoltua, jolloin itiöemät muodostuvat rungonmyötäisiksi sienen rungosta irroittaman kuori- sekä puukerroksen väliin. Pakurikäävällä on monia terveysvaikutuksia, ja tämä on mm. eräs vahvimmista kasvaimia ehkäisevistä sienistä.

Historia

Etelä-Koreassa ja Japanissa on myös pitkät, mutta vähemmän dokumentoidut perinteet pakurin käytöstä, mutta käyttötarkoitukset lienevät olleet samat kuin Kiinassa.

Mikä pakurikääpä silloin oikein on? Tämä onkin musta sekä hiilimäinen pahka, jonka ilmestyy ainakin varttuneiden lehtipuiden kylkiin. Pakurikääpägurut vannovat tän parantavan flunssan lisäksi lähes syövän, vain vähemmilläkin meriiteillä pakuri alkaa vaikuttaa tutustumisen arvoiselta: sisäisesti nautittuna se esimerkiksi suojelee soluja vapailta radikaaleilta, on hyvä lähde toisen muassa b-ryhmän vitamiineille sekä pitää sisällään kaikki elimistömme välttämättömät aminohapot.

Vaikutuksia ei sentään saa shotillisesta pakurikääpää, ainoastaan siitä valmistettua teetä pitäisi iloita 8 kupillista päivässä.
Varmasti siitäkin on hyötyä, jos juot kupillisen päivässä. Mutta niinkuin vihreän teenkin kohdalla, vaikutukset tuntuvat vasta isommilla määrillä. Jos pakurikääpäteetä nauttii 8 kuppia päivässä, sen huomaa vireystilassa, Halmetoja lupaa.