Monista sienistä onkin löydetty lukuisia aktiivisia aineosia, joista pystyy olla lääkkeellistä hyötyä. Sienten vaikuttavat aineosat kuuluvat moneen kemialliseen ryhmään, vaan monesti ne ovatkin polysakkarideja sekä terpeenejä. Polysakkarideista aktiivisimmat ovatkin β-D- glukaanit, jotka auttavat immuunipuolustuksessa ja saattavat torjua kasvaimia. Monissa kuntoa kohottavissa sienissä on nimenomaan noita glukaaneja. Pakurissa onkin myöskin useita immunostimulanttisia polysakkarideja, kuten alfa- sekä betaglukaaneja sekä heteroglukaaneja.

Pakuria pidetään voimakkaana adaptogeenina ja toonikumina, jota onkin valjastettu pitkään suurinakin määrinä elikkä tämä parantaa kuntoa sekä jeesaa jaksamaan. Se kohentaa immuunipuolustusta ja torjuu tulehduksia, sillä tämä isompi määrä tappajasolujen aktiviteettia sekä interferonituotantoa.
Kuumahauteessa uuttaessa sekaan voikin heittää myöskin esim. kanelitankoja sekä muita mausteita. Kun seos onkin valmis, siivilöi ylimääräiset pois öljystä sekä purkita, neuvoo Halmetoja.

Miltä ihmeliemi sitten maistuu? Sain eteeni ison mukillisen työkaverin hankkimasta pakurikäävästä keitettyä teetä, valmistauduin irvistämään isosti sekä hulautin ensimmäisen hörpyn kurkusta alas:
Myös Terhi maisteli pakuriteetä ensimmäistä kertaa. Hän aisti ensikosketuksessa jotakin sienimäistä, mikä jäi onneksi itseltäni kokematta. Terhi ei tosin pitänyt sienifiilistä millään tavalla epäilyttävänä. Muuten hän luonnehti pakuriteetä miedoksi, lempeäksi sekä pehmeäksi.